01.19 Saatan välillä eksyä tuijottamaan ihmisiä sopimattoman pitkiä aikoja.
Oli cmx:n keikka. On se kyllä mahtava, ei voi muuta sanoa. Sanokaa
minua tekotaiteelliseksi tai miksi tahdottekaan mutta on se mahtavaa.
Tytön kanssa nautittiin olutta ja turinoitiin kaikkea maan ja taivaan
väliltä. Taustalla soi cmx. Mitä muuta voisi vaatia? Muutamaan
tuttuunkin törmättiin ja he lopulta toivat meidät Tytön kotiin. Meillä
oli vakavaa puhetta Tytön kanssa ja ehkä se hieman selvensi meidän
suhdetta. Tiedän nyt suunnilleen missä me mennään...suunnilleen.
Tiedätte varmaan millaista on laskuhumala ahmiminen. Sain maistaa tytön
tekemään ruokaa ja voin tunnustaa että hän melkein voitti minut ruuan
tekemisessä. Ihan vain melkein. Mutta sain kyllä pahan haasteen. "Sun
pitäisi maistaa mun tekemää jauhelihakeittoa." Ikinä en ole hyvä ollut
keitoissa ja se pasta mitä eilen yöllä söin aiheuttaa
hermostuneisuutta. Tyttö tosiaan voisi olla parempi kokkaamaan kuin
minä. Niin mutta asiaan. Minulla on paha tapa tuijottaa ihmisiä.
Varsinkin naisia. Varsinkin naisia joita pidän kauniina. Älkää siis
ottako minua väärin. En tuijota (ainakin yritän olla tuijottamatta)
kadulla ohikulkevien perseitä, että "huuh, tuota kelpaisi leipoa", vaan
eilenkin koin Tytön syömässä leipää hyvin suloiseksi näyksi ja
uppoonnuin siihen täysin. Pitäkää minua naisellisena tai tunteellisena
tai minä ikinä pidättekin. Minusta tuollaiset asiat ovat vain niin
uskomattoman suloisia. Tänäkin aamuna tuijotin Tyttöä harjaamassa
hiuksiaan. Miksei kauneutta saisi tuijottaa... Niin mutta siis eilen
yöllä. Tunnustan, tuijotin pitemmän aikaa kuin olisi säädyllistä ja
Tyttö hymyili ja punastui... Punastui. Siis awww miten suloinen hymy se
oli. Olisin voinut jäädä tuijottamaan siihen koko yöksi. Huih. Oli
kyllä tunnelmallista. Istuttiin pöydän molemmin puolin, keittiön yksi
lamppu tuo pientä valoa hämärään. Tyttö näytti niin kauniilta. Syömässä
posket hieman punastuneina. Ehkä se oli juuri ulkoa tulleen kylmyyttä,
ehkä se oli minun tuijotuksen vuoksi. Tukka hieman sekaisin ulkona
tuulessa kävelyn johdosta, tai ehkä minun silittämisestä ja
pörröttämisestä... Voisin varmaan jatkaa loputtomiin. Kuulostaako
täydelliseltä? Silti me molemmat olemme vaikeita. Meillä molemmilla
on...mielenkiintoinen menneisyys suhteissa. Saa todellakin nähdä. Mutta
nyt olen vielä ihan tyytyväinen noihin yhteisiin silmiin tuijotuksiin,
pitkiin halauksiin, hulluihin yöpaloihin ja yhdessä vietettyihin
öihin... Saa nyt nähdä.
Niin ja minä todellakin olen nyt humalassa... Tiedän, ei pitäisi
kirjoittaa tälläisia humalassa, mutta menkööt. Ei nyt jaksa välittää.
Anteeksi kaikista typoista, yleisestä päättömyydestä tekstissä ja
monista "kolmesta pisteestä". Ohooo. Ja tuli kauhea kuuluisuus olo.
Luin tuossa eilen päivällä blogia jonka "Näitä minä luen" -palstalla
oli minun blogini. Toisaalta aika imartelevaa, mutta toisaalta aika
pelottavaa, että joku lukee näitä minun välillä aika yksityisiäkin
höpinöitä. Mutta kait minä tätä kirjoitankin sen takia, että jossain
mieleni pohjalla toivon, että joku lukisi tätä ja ottaisi osaa minun
tunteisiini. Niin hyviin kuin huonoihinkin.
Uskaltaako sanoa että olen yleisellä tasolla onnellinen. Silloin tulee
hieman tällaisia päättömiä pilvessäleijumis tekstejä. Murphyn laki
oikein odottaa kutsuaan. No se on sitten. Nyt hymyilyttää ja muulla ei
ole paskankaan väliä. Minä <3 teitä kaikkia :)
Breaking Benjamin - So Cold
lauantai, 26. marraskuu 2005
Kommentit