01.19 Saatan välillä eksyä tuijottamaan ihmisiä sopimattoman pitkiä aikoja.

Oli cmx:n keikka. On se kyllä mahtava, ei voi muuta sanoa. Sanokaa minua tekotaiteelliseksi tai miksi tahdottekaan mutta on se mahtavaa. Tytön kanssa nautittiin olutta ja turinoitiin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Taustalla soi cmx. Mitä muuta voisi vaatia? Muutamaan tuttuunkin törmättiin ja he lopulta toivat meidät Tytön kotiin. Meillä oli vakavaa puhetta Tytön kanssa ja ehkä se hieman selvensi meidän suhdetta. Tiedän nyt suunnilleen missä me mennään...suunnilleen.

Tiedätte varmaan millaista on laskuhumala ahmiminen. Sain maistaa tytön tekemään ruokaa ja voin tunnustaa että hän melkein voitti minut ruuan tekemisessä. Ihan vain melkein. Mutta sain kyllä pahan haasteen. "Sun pitäisi maistaa mun tekemää jauhelihakeittoa." Ikinä en ole hyvä ollut keitoissa ja se pasta mitä eilen yöllä söin aiheuttaa hermostuneisuutta. Tyttö tosiaan voisi olla parempi kokkaamaan kuin minä. Niin mutta asiaan. Minulla on paha tapa tuijottaa ihmisiä. Varsinkin naisia. Varsinkin naisia joita pidän kauniina. Älkää siis ottako minua väärin. En tuijota (ainakin yritän olla tuijottamatta) kadulla ohikulkevien perseitä, että "huuh, tuota kelpaisi leipoa", vaan eilenkin koin Tytön syömässä leipää hyvin suloiseksi näyksi ja uppoonnuin siihen täysin. Pitäkää minua naisellisena tai tunteellisena tai minä ikinä pidättekin. Minusta tuollaiset asiat ovat vain niin uskomattoman suloisia. Tänäkin aamuna tuijotin Tyttöä harjaamassa hiuksiaan. Miksei kauneutta saisi tuijottaa... Niin mutta siis eilen yöllä. Tunnustan, tuijotin pitemmän aikaa kuin olisi säädyllistä ja Tyttö hymyili ja punastui... Punastui. Siis awww miten suloinen hymy se oli. Olisin voinut jäädä tuijottamaan siihen koko yöksi. Huih. Oli kyllä tunnelmallista. Istuttiin pöydän molemmin puolin, keittiön yksi lamppu tuo pientä valoa hämärään. Tyttö näytti niin kauniilta. Syömässä posket hieman punastuneina. Ehkä se oli juuri ulkoa tulleen kylmyyttä, ehkä se oli minun tuijotuksen vuoksi. Tukka hieman sekaisin ulkona tuulessa kävelyn johdosta, tai ehkä minun silittämisestä ja pörröttämisestä... Voisin varmaan jatkaa loputtomiin. Kuulostaako täydelliseltä? Silti me molemmat olemme vaikeita. Meillä molemmilla on...mielenkiintoinen menneisyys suhteissa. Saa todellakin nähdä. Mutta nyt olen vielä ihan tyytyväinen noihin yhteisiin silmiin tuijotuksiin, pitkiin halauksiin, hulluihin yöpaloihin ja yhdessä vietettyihin öihin... Saa nyt nähdä.

Niin ja minä todellakin olen nyt humalassa... Tiedän, ei pitäisi kirjoittaa tälläisia humalassa, mutta menkööt. Ei nyt jaksa välittää. Anteeksi kaikista typoista, yleisestä päättömyydestä tekstissä ja monista "kolmesta pisteestä". Ohooo. Ja tuli kauhea kuuluisuus olo. Luin tuossa eilen päivällä blogia jonka "Näitä minä luen" -palstalla oli minun blogini. Toisaalta aika imartelevaa, mutta toisaalta aika pelottavaa, että joku lukee näitä minun välillä aika yksityisiäkin höpinöitä. Mutta kait minä tätä kirjoitankin sen takia, että jossain mieleni pohjalla toivon, että joku lukisi tätä ja ottaisi osaa minun tunteisiini. Niin hyviin kuin huonoihinkin.

Uskaltaako sanoa että olen yleisellä tasolla onnellinen. Silloin tulee hieman tällaisia päättömiä pilvessäleijumis tekstejä. Murphyn laki oikein odottaa kutsuaan. No se on sitten. Nyt hymyilyttää ja muulla ei ole paskankaan väliä. Minä <3 teitä kaikkia :)

Breaking Benjamin - So Cold