01.24 Jotenkin näin se meni.

Vanha lapsuudenajan naapurini ja minä käytiin ostamassa lantrinkeja. Kyllä. Olin taas juomassa. Piti käydä alkossa kun kerta saa oikein nyt luvan kanssa. Niin mutta olimme siis ostamassa lantrinkeja Minimanista. Pihalla oli joku tyttö myymässä mansikoita ja kirsikoita :

Tyttö : "Hei pojat! Tulkaa maistamaan mansikkaa."
Poika : " ... Joo. Ainahan jos naiselta ilmaiseksi saa."
Tyttö : "Oi vitsi ootteko te minne menossa noitten kanssa?"
Kaveri : "Varmaan jonnekin rannalle. Tekisi vähän drinkkiä ja ottaisi aurinkoa."
Tyttö : "Ai vitsi mä haluaisin kanssa lähteä. Mutta oon vaan kiinni tässä työssä."
Poika : "Joo no... se on kyllä harmi."
Tyttö : "Mutta mä pääsen tästä kuudelta. Jos mä lähden teidän mukaan?"
Kaveri : " . . . "
Poika : " . . . "
Poika : "... Okei. Jos vaan uskallat lähteä meidän kanssa."
Tyttö : "Joo no totta kai. Mä kirjotan mun puhelinnumeron johonkin ylös niin soitellaan sitten."
Kaveri : "... Joo ok. Mukaan vaan."
Tyttö : "Haluatteko muuten suklaata?"
Poika : "... eh, no ihan miten vaan."

*Tyttö ojentaa puhelinnumeronsa Kaverille ja syöttää minulle suoraan suuhun suklaata. Katsoo minua silmiin. Ja en ole varma iskikö hän silmää.*

Tyttö : "No hei mutta soitelkaa siinä kuudelta."
Kaveri : "Joo ok. Katsellaan sitten."


Jotenkin noin se meni. Ja siis mit vit? Ihan kiva että meitäkin tullaan iskemään, mutta oikeasti tuo oli aika pelottavaa. Että nainen käy noin vimmalla päälle. Eihän se nyt enää tunnu niin pahalta, mutta silloin jo vähän tuli tunne että : "Huh huh. Mitähän tuo nyt oli?" Tietysti kiva että tekee asian heti selväksi ja katsotaan mitä käy mutta... Ohhoh. En kyllä soittanut. Kiva tyttö mutta jotenkin ei vain niin paljon sytyttänyt. Liian agressiivinen tälläiselle rauhalliselle taiteilijalle. Pistin viestin tosin. En kehdannut jättää kokonaan yhteyttä ottamatta. Ei ole vastannut. Varmaan suuttui. Toivottavasti Kaveri soitti sille. Olen vieläkin ihan shokissa. Meitä tultiin iskemään. Ja vielä erittäin suloinen nainenkin... Helvetti on varmaan jäätynyt.

(Olikohan mulla joku pointtikin? No jaa. Muutaman lonkeron jälkeen tuntui vain hyvältä idealta kirjoittaa tästäkin kokemuksesta.)

-Poika