19.31... Merirosvot osaa ainakin olla ihan pikkasen päissään.

No hyvinhän se taas meni. Aamukymmeneltä päivänsankarille side silmille ja pullo käteen. (Ja itselle myös.) Uimahallille ja "kävelytys lankulta". Sitten vain merirosvokapteenin vaatteet päälle ja pullo rommia käteen. Sitten vuorossa olikin pelastuskelluntaa koskella ja miekkailua hiekkalaatikossa ja paljon muuta. Lopulta pääsimme kuitenkin varatulle mökille ja rankempi tinttaus alkoi. Karaokelaitteet tulille ja pullot auki.

Kellohan oli tässä vaiheessa sen kaksi päivällä. Hitto porukka oli jo tuolloin kauheassa kuosissa. Saunomisen ja about tuhannen inside läpän jälkeen (kssss, tä?), porukka sitten halusi lähteä paikalliseen baariin. Aivan kuollutta. Baarissa kaikki vain jurottivat penkeillä ja tiskillä. Sitten tusina merirosvoa lähtee heilumaan laittalle ja tsup, kohta koko lava on täynnä naisia. Mitä idioottimaisemmin oltiin pukeuduttu, niin sitä enemmän kerättiin lihaa ympärille. Sai oikeasti jo tyrkkiä naisia pois että pystyi itsekin joraamaan kunnolla. Tiesihän se sitten pahaa.

Valomerkin jälkeen taksin mieskuljettajamme (Sariiiii! Tuu hakee meidät. kssss.) riesaksi tunki sitten lopulta pari ylimääräistä naista. Kukaan ei kyllä tunnustanut pyytäneensä heitä mukaan. He ilmeisesti vain kutsuivat itsensä. Seurueeseemmehan kuului tietysti noin yksitoista alfaurosta ja minä, joten en ajatellut sitä sen enempää. He piirittivät tyttöjä 24/7. Mökille päästyämme päädyin terassille potemaan laskuhumalaa ja laitoin viestin Exälle. Ei mitään. Soitin. "Joo sori ei pysty puhuu, oon baarissa. Moi."

Toinen tytöistä sitten tuli ulos tupakalle ja jäi puhumaan minun kanssa. Neiti S. Se kauniinpi paljastui myös viisaammaksi. Toinen tytöistä tuntui kiinnostuvan enemmän karaokesta ja lähentelystä. Joten puhuttiin Neiti S:n kanssa pitkään takaterassilla. Ilma kuitenkin kylmeni ja jouduimme menemään sisälle. Jäin sohvalle jurottamaan ja kuuntelemaan karaokea. Kello oli jotain aamuviisi ja porukka alkoi hiljakseltaan vetäytymään sänkyihin. Meidän ammattilaulajat sanoivat että vielä viimeinen biisi ja sitten he painuvat kanssa nukkumaan. Neiti S esitti toiveen, ja Tallulah alkoi soimaan. Hän otti minua kädestä kiinni ja veti ylös sohvalta ja lähelleen. Viimeiset hitaat. Hitto sen hiukset tuoksuivat hyvältä. Ja ikinä ei ole Tallulah toiminut noin kympillä. Sonatasta tuli ainakin hetkeksi henkilökohtainen jumalani. Tai no ainakin Tallulahista.

Kohtalon hetki, Tallulah lakkasin soimasta ja istuin takaisin sohvalle. Neiti S jäi eteeni seisomaan ja pidin kiinni hänen jaloistaan. Silitin pohjetta. Eräs porukkamme alfauroista tuli viereen ja pyysi Neiti S:ää vielä tanssiin. Hetken toivoin että hän olisi lähtenyt, sillä tiesin ettei hyvin kävisi jos hän jäisi. En silti irroittanut otettani hänen jaloistaan. Pala kurkussa. Hän vain pudisti päätään pyytäjälle. Värähdin. Voi paska, hän aikoi jäädä minun kanssa. Jes, hän jää minun kanssa! (kssss teille jätkät) Hän veti minut taas ylös sohvalta ja vei minut perässään ulos terassille. Istuimme penkille. Puhuimme. "Jotenkin tässä iässä sitä alkaa jo tahtomaan jotain vakituistakin." hän sanoi ja nojasi päänsä olkapäätäni vasten. "Heh no niin. Kai sitä alkaa jo itsensä vanhaksi tuntemaan." Olin samaa mieltä. En oikeastaan halua enää mitään "säätöjä". Hän katsoi minua. "Alkaa tuntemaan? Kuinkas vanha sinä olet?" Hetken epäröin. "Kaksikymmentä täytin kesällä." Hän naurahtaa hieman epätoivoisesti. "Voi luoja. Sinähän olet vielä lapsi. Minä olen 27." Tuskin mikään voisi paremmin kuvata ilmettäni kuin " :o ".


"Onko sulla millainen päivä huomenna?"

"Normipäivä."

(kssss)



Sonata Arctica - Tallulah