Pitäisi ensiviikolla sitten käydä siellä paljon puhutuilla ensitreffeillä. Suhteellisen avoimin mielin olen tähän asti pystynytkin menemään ja yllättävästi sieltä muutamista viestittelyistä on karsiutunut se suosikki jonka haluan tavata. Oikein älykäs ja samanhenkinen nainen joka vaikuttaa oikein parisuhde materiaalilta. Pidetään samoista asioista, ollaan monista asioista samaa mieltä, muttei kaikista että saadaan vähän väiteltyäkin. Väittää olevansa vielä sosiaalinen mutta kaipaa myös omaa aikaa ja sen perusteella mitä olemme vaihdelleet viestejä niin vaikuttaa olevankin mitä puhuu. Joten miksi ei?

Tai niin ainakin luulin. Juuri tuossa pelailin netissä kavereiden kanssa ja juttelin Skypessä samalla. Kun katkaisin Skypessä puhelun niin yhteystiedot oli scrollaantuneet jostain syystä alas, mikä näytti pohjimmaisena "nämä henkilöt eivät ole hyväksyneet sinua kaveriksesi". Eikä siellä tietysti ollut kukaan muu kuin ex-Pisimpäni joka oli poistanut minut kontakteistaan, mutta jostain syystä minä en ollut poistanut häntä. Pieni profiilikuva sai minut johonkin hetkelliseen hulluuskohtaukseen ja klikkasin sitä suuremmaksi oikein tajuamatta mitä tein.

Siinä se hymyilevänä, yhtä kauniina kuin aina, näytti onneliselta kuvassaan. Sydän meinasi iskeä ulos rinnasta. Oksetti ja vatsassa tuntui olevan tiiliskivi. Työnsin tietokonetuolia hieman kauemmaksi pöydästä ja nojasin kyynärpäillä polviin. Keskityin hengittämiseen, pitkiin vetoihin sisään ja ulos. Nyt on huono olo ja ahdistaa. Toisaalta haluan nähdä häntä, toisaalta en. Luulin että nämä kohtaukset olisi menneet jo ohi, mutta näköjään olin väärässä.

Haluaisin vain pidellä häntä sylissäni.

VITTU!