Kävin juuri hakemassa kaljan. Kyllä, kello ei ole vielä edes puoltapäivää. Tänään on juhannus ja kaikki tuntuvat olevan pariskuntineen joko mökillä tai viettämässä romanttista laatuaikaa keskenään. Alan hiljalleen ymmärtää miksi jotkut katkeroituvat sinkkuudestaan kun kaikki kaverit seurustelevat. Tai no en oikeastaan ymmärrä, kyllähän se harmi on ettei ole enää niin usein aikaa viettää niitä tumutusiltoja jätkäporukalla, mutta kyllä minäkin haluaisin jakaa tärkeät päiväni sen yhden ja ainoan ihmisen kanssa. Harmi, mutta ei katkeroivaa tai käsittämätöntä. Ehkä ensijuhannuksena sitten minullakin, ehkä hyvinkin.


Mutta oikeastaan halusin tulla puhumaan ennusmerkeistä. Nimittäin juuri kaljaa hakiessani ja jääkaapilta koneelle palatessani minulta putosi housut jalasta. Aivan täysin suoraan kesken kävelyn housut vain yhtäkkiä tipahtivat polviin. Hetken aikaa siinä pällistelin pikkuhiljaa nilkoissa menossa olevia housujani että mitä helvettiä tapahtui. Sitten avasin kaljan ja päästin ilmoille pienen voiton tanssin riemunkiljahduksineen ja kuvitteellisia yläfemmoja kuvitteellisille vierestäseuraajille. Sitten ajattelin että ehkä on parempi nostaa housut takaisin ylös. Oliko tämä ennusmerkki tulevasta juhannuksesta? R'hllor, Cthulhu ja Lentävä Spagettihirviö yhdessä lähettivät minulle merkin että tänä juhannuksena täytyy varautua housujen putoamiseen? Tosin siinä aikana mitä minulta meni käsitellä nilkoissa olevia housujani ja avata kaljani tajusin että se ehkä johtuu painon pudotuksesta. Siksi päästinkin ilmoille tuuletuksen ja voitontanssin. Telepaattisia ylävitosia unohtamatta. Onhan nämä aina ollut ns. lököhousut eli kokoa liian isot rentoutumiseen varatut caprit, mutta on ne sentään ennen päällä pysyneet. Hieman haikein mielin totta kai joudun pian laittamaan nämä hyvin ansaitulle eläkkeelle, mutta toisaalta en voi olla tuntematta sisäistä poltetta siitä miten hyvin dieetti on onnistunut. 6 kiloa jo takana. 4 kiloa enää ensimmäiseen tavoitteeseen ja kun perhana näin hyvin lähtenyt käyntiin niin miksei ehkä vähän enemmänkin.


Tosin tässä kalja kädessä keskipäivällä tietokoneella istuessani alkaa vain naurattaa miten omituiselta tuokin kuulostaa. Loputkin kaljat on jo kylmenemässä, Jallupullo on jalkojen välissä lämpenemässä ja jossain vaiheessa näiden lämpötilojen saavuttaessa optimin suuntaan kylälle tapaamaan vanhoja lapsuuden kavereita. Ehkä pyörähdän rantsulla jos sää sallii, ehkä grillaan vielä pihvit ennenkuin lähden liikenteeseen. Teen ihan vittu mitä haluan. Juhannus näin sinkkuna ei itseasiassa kuulosta kovin pahalta.