20.57 Pakko kertoa vähän eilisestä.

Ensimmäinen herätys öböyt klo 09.35 :
Aurinko paistaa verhojen pienestä raosta. Tiedän isän olevan lähellä ennenkuin hän edes raottaa ovea. On lähdössä kuntoutukseen. On kai mennyt olkapää töissä rikki. Jotain äiti siitä puhui, en nyt muista mitä, ei kiinnostakaan. On kai pariviikkoa sairaslomalla. Tai siis viikon, ensiviikolla nimittäin koko perhe Madeiralle. Ei nyt jaksa innostua, lisää unta. Kerään tyynyt lähelleni ja hautaudun.

Toinen herätys öböyt klo 13.23 :
Joku rapistelee ovella. En jaksa kiinnostua. "Meidän koira syö kaupustelijoita aamupalaksi!" Taisi uskoa, sillä oven kolkuttelu loppui... Harmi vain ettei ole enää koiraa joka söisi kaupustelijoita. Verhot ovat auenneet, en muista avanneeni niitä. Aurinko paistaa silmiin ja tuuli kiskoo kattopeltiä. Nousen ylös ja kylmät väreet nousevat iholle. Kömmin koneelle ja laitan musiikkia soimaan. Jääkaappi kaikuu tyhjyyttä. Uudestaan kylmät väreet. Aamulehti on lattialla. En jaksa kaivaa edes sarjakuvia esille. Käyn koneella kääntämässä musiikkia hiljemmälle. Telkkari päälle, kanavasurffaus, "ei mitään", teksti-tv päälle, äänet pois ja takaisin sänkyyn. Kerään tyynyt lähelleni ja hautaudun.

Kolmas herätys öböyt klo 16.34 :
Äiti soittaa kännykkään. Jaksanko vastata? Lopulta vastaan. Moraali ei anna enää olla odottamatta pidenpään että "jos se lopettaisi". On mummon luona käymässä, isä tulee sitä kautta ja ottaa hänet mukaansa tai toisin päin. En ymmärrä, miten se voi yhdellä autolla mennä toisinpäin. Mumisen kysymyksen, mutta äiti ei ymmärrä minun kysymystäni. "Joo, okei. Tuo ruokaa." Ja punaistaluuria.
Musiikki ei enää soi. Kone on kaatunut. Tekisi mieli lyödä, mutta se varmaan vain suuttuisi enemmän. Tyydyn sammuttamaan sen kokonaan. Teksi-tv näyttää jotain surullisia otsikoita. Ei kiinnosta, sänky näyttää kutsuvammalta kuin maailmanparannus. Kerään tyynyt lähelleni ja hautaudun.

Neljäs herätys öböyt klo 19.46 :
Herään auton tööttäykseen. Äitin pyörä on jäänyt autotallin oven eteen. Minä joudun korjaamaan sen pois, koska kuulemma olen sen siihen jättänyt. En ymmärrä, en ole poistunut talosta tänään ollenkaan. Olen liian väsynyt valittaakseni. Sysään pyörän syrjään ja painun takaisin sisälle. Hämärä ulkona näytti kutsuvalta, mutta pakko vääntäytyä juomaan jotain. Kurkku tuntuu kuivalta. "En käynyt kaupassa, kun isä sanoi kaapissa olevan ruokaa." "Ei minulla nälkä ollutkaan." Juon tuopillisen vettä. Kurkkua kuivaa edelleen, mutten jaksa juoda enempää. "Käy postilaatikolla. Näytät ihan kalpealta, saisit vähän raitista ilmaa." "Mmmh, joo." Laahustan omaan huoneeseeni ja vedän verkkarit jalkaani. Katson tyynyjä, miten ne haluaisivatkaan minua. Miten minä haluaisinkaan niitä.

Viides herätys öböyt klo 20.01 :
Sade tihkuaa kasvoilleni. Ulkona on aivan hiljaista. Ihana kaunis hämärä. Katson taivasta, se on niin vaalea puiden tummuutta vasten. Alan heräämään. Miten raitis ilma ei tuntunutkaan äsken näin hyvältä, siinä haistaa syksyn. Siinä maistaa raikkauden. Koira haukkuu jossain kaukana, tuuli paiskoo edelleen kattopeltejä ja rapisuttaa koivujen lehtiä. Muuten on hiljaista. Havahdan ja kaivan taskustani kännykän. Avaan näppäinlukon, jotta näkisin kellon hämärtyvässä illassa. Se lähestyy yhdeksää. Olen melkein tunnin kuunnellut tuulta ja maistellut sadetta. Nappaan pihan puusta omenan, se on ihanan raaka ja kirpeä. Pureksin sitä hetken ja syljen pois. Heitän kodan tielle, katulamppu alkaa syttymään. Käännä sille selkäni ja kävelen sisälle. Potkin kengät jaloistani ja askellan huoneeseeni. "Missä posti?" "Posti?" ja suljen huoneen oven. Sänky on edelleen lämmin. Kerään tyynyt lähelleni ja hautaudun. Suussa maistuu omena.


Pakko kertoa jotain tästä päivästä :

Intiaanikesä kirjoitti ihanasti, mutta vasta nyt pääsin lukemaan sen.  http://intiaanikesa.blogsome.com/2005/08/24/57/

Vasikka kävi täällä. Veljeni koira. On vain isoksi kasvanut vauva, ei hallitse vielä oikein raajojaan ja törmäilee ja kaatuilee kaikkeen. Söötti. Tuntui taas hyvältä tuntea kuono polven päällä ja tasainen hengitys kättä vasten. Vasikka.

Strapping Young Lad - Room 429