Se on se puun sahaamisen tarkoitettu vekotin mistä voi kaksi ihmistä ottaa molemmista päistä kiinni ja sitten molemmat kiskoo ja puskee ja ähisee ja oikeasti yhtään mitään ei saa aikaan kun molemmat vetää tai työntää yhtäaikaa. Tai toinen haluaa vetää, mutta sitten ajatteleekin työntää koska pelottaa vetää. Ja ensimmäinen työntää vastaan koska kuvittelee että toinen haluaa vetää. Sitten se saatanan saha juuttuu siihen puuhun kiinni ja siinä pysyy.

 

Siltä minusta nyt aika pitkälti tuntuu.

 

"Mitkä sun fiilikset on? ... Ai emmä nyt ihan tommosia fiiliksiä kysyny"

"Olis kyllä kiva nähdä ... No mua kyllä jännittää ihan kauheasti se tapaaminen"

"Ole vaan ihan rehellinen ... Mä luin vähän tuolta rivien välistä mitä sanoit"

"Mun edellinen mies valehteli sen muista naisjutuista ja oon siksi vähän epäluuloinen ... oon tavannut tossa yhden toisen miehen"

 

Olen mieheksi melko emotionaalisesti herkkä muiden ihmisten suhteen ja ymmärrän kyllä enimmäkseen mistä nämä mielipiteiden heittelyt, epävarmuudet ja ristiriitaisuudet johtuvat, mutta voi hyvä jumala sentään että en millään jaksaisi. Ärsyttävää sinänsä koska hyvin mukava ja älykäs nainen, joka onnistuu aina kuitenkin hurmaamaan minut uudestaan, aina siihen asti että töksäyttää täysin jarrut päälle aikaisemmista kaikista mahdollisista signaaleista huolimatta. Ja sitten minä nojaan taas kämmenellä kasvoihin ja huokailen syvään. Tulen blogiin sanomaan miten en jaksa ja miten aion kyllä kaverikortittaa naisen, siihen asti kun taas meillä on mahtava ilta ja puhutaan syvällisiä ja flirttaillaan vähän. Kunnes joku raja ylittyy ja pruuuuuuut heppa, 180 astetta käsijarrukäännös hevosella parisuhdepelissä. Noidankehä jatkaa pyörimistään joka syö ihan vitusti miestä.

 

Tiedän että tämä on kammottavaa yleistämistä ja väärin sanottu koska oikeasti tiedän syyt tapahtumien taustalla mutta :

 

"Mikä hemmetti teitä naisia oikein vaivaa?"